tiistai 16. lokakuuta 2007

:: en ole koskaan pitänyt Hurriganesista

Nykypäivän tv-tarjonta on sikäli kiinnostavaa, että se ei ole lainkaan kiinnostavaa. Reality-tv, tuo formaateista edullisin ja tuhoisin, tuntuu olevan vähän kuin hip hop -skene: kaikki merkit viittaavat ohimenevään muoti-ilmiöön jolle nauretaan nolona kymmenen vuoden kuluttua, mutta oikku ei vaan suostu kuolemaan.

Olen joutunut pari kertaa vastentahtoiseen kosketukseen kiusallisen elinvoimaisen todellisuustelevision kruunujalokiven, Big Brotherin kanssa. Ensimmäisessä katkelmassa väli-Korson lukion tyhmin mutta anteliain virtsa-alma hehkutti olevansa niin tavattoman seksuaalinen, niin tavattoman seksuaalinen, että Kallion pornokulman kumi-Annekin räjähtää kateudesta.

Toisessa näkemässäni pätkässä kaveri, joka näytti lähinnä Kokoomuksen suorittamassa hirvittävällä tavalla pieleen menneessä tieteellisessä kokeessa syntyneeltä protohirviöltä, tumputti peiton alla.

Sitten minä tapoin its

Jos tosi-tv meneekin koko ajan älyttömämpään suuntaan, on vastapainoksi mukavaa, että draamapuolella aiheet ovat arkipäiväistyneet: kallonkutistajalla kitisevä mafiapomo, jazzruohoa kasvattava yksinhuoltaja ja hautaustoimiston harmaa arki kelpaavat jo useamman kauden käyttövoimaksi. Kun nykylukiolaistenkin medialukutaito, maku ja ymmärrys tuottajien vastuusta sekä yhteisestä ärsykeympäristöstä ovat kohonneet jo katosta läpi, tervehdin ilolla tätä kansanterveysministeriön suosittamaa sarjaa, joka kertoo lempeästi tavallisista ihmisistä arkisten, ahdistavien ja hoitamattomana kivuliaidenkin asioiden puristuksessa. Sarjan valttikortteja ovat lämmin tamperelainen teekkarihuumori, toiminnan lomaan upotettu terveys- ja hygienianäkökulma sekä vitun kauniit ihmiset. Siis ystävät, huomenna, mainoskanavalla:



Tiiserinä paljastettakoon, että ensimmäisessä jaksossa kuvan oikeanpuolimmainen, Restylanissa marinoitu töröhuulitsigu herää ymmärtämään, että kiusalliset vaivat eivät pesi vain yläpäässä.

7 kommenttia:

Piikkari kirjoitti...

mitvit, sinä olet suloinen.

" " kirjoitti...

Otsikon perusteella odotin merkintää Suomen yliarvostetuimmasta bändistä.

Ehkä joskus toiste?

Anonyymi kirjoitti...

Onnen päivä. RSS-syötteessä on vain vanha osoite, ja pitkään olenkin jo miettinyt aiotko enää ollenkaan kirjoittaa. Nyt jo tajusin avata blogilistan ja katsoa oletko siirtynyt muualle.

Voisin käyttää joitakin HTML-koodeja, mutta en halua.

kervå kirjoitti...

Häh? Haamis!

mitvit kirjoitti...

Voi olla, mutta oletko varma? Oletko tosiaankin aivan varma? ehkä sinun pitää lukea kaikki arkistomateriaali tästä blogista voidaksesi olla levollisin mielin?

Hah-hah-haa. Kaikki sujuu suunnitelmieni muk

Ilkka kirjoitti...

Ihunaa, olet päivittänyt muruseni :)

Bambi kirjoitti...

Ihmisistä 90% kantaa HS-1 -virusta. Minä kuitenkin olin yli 30 vuotta tuon 10%:n vähemmistön onnellinen edustaja, kunnes, pari kuukautta sitten, tuo törkeä kiusanhenkivirus penetroitui ensi kertaa neitseelliseen suuhuni...

Silloin ei tosiaan pariin viikkoon naurattanut (ensitartuntaoireet on aikuisella pahoja), mutta nyt jo naurattaa jopa tämä postauksesi, ja haluankin EHDOTTOMASTI seurata tuota mainiota Herpes -sarjaa, jee! :D

Koska nyt kuulun enemmistöön niin osaan taatusti samaistuakin tuon draaman henkilöihin ihan eri tavalla kuin ennen olisin osannut, ihanaa... - On se hyvä että tämmöisiä sarjoja keksitään, kiitos! ;D